SUOSITUS HOITOTYÖN OPISKELIJAOHJAAJIEN OHJAUSOSAAMISEN KEHITTÄMISEKSI Qual QualMen Me t nt Quality Mentorship for Developing Compete nt Nursing Stude nts. 1 Kirjoittajat/Authors Julkaissut/Published by Ashlee Oikarainen, Visoka zdravstvena šola v Celju / College of Nursing in Celje Dr. Kristina Mikkonen Erika Juskauskiene Julkaisujen suunnittelu/Publication design Dr. Maria Kääriäinen Tina Červan Veera Kaarlela Neža Penca Dr. M. Flores Vizcaya-Moreno Dr. Rosa M Pérez-Cañaveras Saatavilla/Available at Dr. Paul de Raeve https://www.qualment.eu/publications/ Dr. Boris Miha Kaučič Dr. Bojana Filej Year of issue Dr. Olga Riklikiene 2021 Oikoluku/Proofreading Ashlee Oikarainen Kääntäjä/Translator Lingoneer - https://lingoneer.com/en/ CIP - Kataložni zapis o publikaciji Univerzitetna knjižnica Maribor 616-083:005.963.2+378(0.034.2) SUOSITUS hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämiseksi [Elektronski vir] / [kirjoittajat, authors Ashlee Oikarainen ... [et al.] ; kääntäjä, translator Lingoneer]. - E-knjiga. - V Celju : Visoka zdravstvena šola, 2021 Način dostopa (URL): http://www.qualment.eu/publications. - Prevod dela: Guideline on clinical nurse mentorʹs mentoring competence development ISBN 978-961-6889-41-4 COBISS.SI-ID 76844035 2 Tällä Euroopan unionin (EU) suosituksella pyritään vahvistamaan SUOSITUKSEN TIIVISTELMÄ tasoiset hoitotyön johtajat, muut terveydenhuollon hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisen kehittämistä, ammattilaiset, perus- ja jatkotutkintoa mikä voi parantaa terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiä EU- Tausta: Merkittävä osa hoitotyön koulutuksesta maissa. Suositus perustuu kriittisesti arvioituun tutkimusnäyttöön, suorittavat sairaanhoitajaopiskelijat, kansalliset ja sitä on kehitetty vuosina 2018–2021 Erasmus+-hankkeen tapahtuu kliinisissä oppimisympäristöissä. hoitajajärjestöt, hoitotyön sääntelyelimet, poliitikot ”Quality Mentorship for Developing Competent Nursing Opiskelijaohjaajilla on tärkeä rooli Students” (QualMent) kautta opiskelijaohjaukseen erikoistuneen ja päättäjät. kansainvälisen asiantuntijaryhmän johdolla. sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Opiskelijaohjauksen Suositukset: Valtiot ympäri maailmaa etsivät Tämän asiakirjan ovat kirjoittaneet ja koostaneet seuraavat laatijat: ydinosaamisen hallitsevat ohjaajat pystyvät edelleen ratkaisuja kestävän hoitotyön työvoiman ylläpitämiseen liittyviin haasteisiin. Laadukkaiden Ashlee Oikarainen1, TtT Kristina Mikkonen1, Erika Juskauskiene2, paremmin tukemaan sairaanhoitajaopiskelijoita TtT Maria Kääriäinen kliinisten oppimisympäristöjen turvaaminen 1, Veera Kaarlela1, tohtori M. Flores Vizcaya- Euroopan unionin direktiivin 55 artiklassa 31 Moreno3, tohtori Rosa M. Pérez-Cañaveras3, tohtori Paul de määriteltyjen kahdeksan ydinkompetenssin ja opiskelijaohjaajien osaamisen kehittäminen Raeve4, tohtori Boris Miha Kaučič5, tohtori Bojana Filej5, tohtori ovat edelleen tärkeitä strategioita osaavien Olga Riklikiene2 saavuttamisessa. sairaanhoitajaopiskelijoiden rekrytoinnin, alalla Asiakirjan ovat tarkastaneet asiantuntijapaneelit Belgiassa, Tarkoitus: Antaa suosituksia kliinisen hoitotyön pysymisen ja valmistumisen parantamiseksi. Espanjassa, Liettuassa, Sloveniassa ja Suomessa. opiskelijaohjaajien osaamisen kehittämiseksi Jäsenvaltioiden on nostettava laadukkaan sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksessa 1Oulun yliopisto, hoitotieteen ja terveyshallintotieteen opiskelijaohjauksen vahvistaminen ensisijaiseksi tutkimusyksikkö, Suomi; 2Liettuan terveystieteiden yliopisto, kliinisessä harjoittelussa. poliittiseksi tavoitteeksi ja vaadittava myös, että Liettua; 3Alicanten yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, Espanja; Tavoitteet: 1) Edistää ja tukea tehokkaita 4Euroopan sairaanhoitajajärjestöjen liitto, Belgia; 5College of kaikissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä Nursing, Celje, Slovenia ohjauskäytäntöjä, 2) tehostaa ohjaajien toimivat opiskelijaohjaajat osallistuvat osaamisen kehittämistä ja 3) parantaa hoitotyön asianmukaiseen ohjaajakoulutukseen. Tämän suosituksen kehittämistä on tuettu Euroopan komission rahoituksella. Asiakirjassa olevat tiedot ovat laatijoiden koulutusta kansainvälisellä tasolla tarjoamalla toimittamia, eivätkä ne välttämättä edusta Euroopan komission sairaanhoitajaopiskelijoille laadukasta ohjausta ja päätöksiä tai politiikkaa. kliinisiä oppimisympäristöjä. Tämä asiakirja on saatavilla QualMent-hankkeen verkkosivustossa: Kohderyhmät: Sairaanhoitajaopiskelijoiden https://www.qualment.eu/ ohjaajat, opettajat ja koulutusorganisaatiot, kaiken 3 1 Opiskelijaohjaajan Näyttöön perustuva opiskelijaohjaajien osaamismalli Sivut 5-6 Sivut 7-8 Sivut 9-10 osaaminen OHJAAJAN OMINAISUUDET, KULTTUURINEN OHJAUSKÄYTÄNTEET JA OSAAMINEN OPISKELIJAN OPPIMISPROSESSIN -RESURSSIT OPISKELIJAOHJAUKSESSA TUKEMINEN Tämä suositus on suunniteltu tukemaan sinua opiskelijaohjaajana, tässä suosituksessa kuvataan vastuusi ja mahdollisuutesi sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisen tukemisessa. Opiskelijaohjaajien rooli ja laadukas opiskelijaohjaus ovat erittäin tärkeitä. Laadukkaat kliiniset oppimisympäristöt ovat ratkaisevan OHJAAJAN KULTTUURINEN OMINAIISUUDET OSAAMINEN tärkeitä tulevaisuuden kestävää hoitotyön työvoimaa ajatellen. Näissä ympäristöissä opiskelijat soveltavat tietämystään, oppivat avaintaitoja ja saavuttavat sairaanhoitajan työhön tarvittavan TAVOITTEELLINEN TIETOISUUS osaamisen. OHJAUS OPISKELIIJA- SENSITIIVISYYS LÄHTÖINEN Näyttöön perustuvassa opiskelijaohjaajien osaamismallissa ARVIOINTI TIETO (Mikkonen ym., 2019) kuvataan ohjaajien osaamisen keskeiset OHJAAJAN MOTIVAATIO osatekijät. Opiskelijaohjaajat toimivat roolimalleina opiskelijoille VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS ja pystyvät juurruttamaan ammatillisia arvoja ja tinkimättömyyttä REFLEKTIIVINEN kliinisiin ympäristöihin. He tukevat opiskelijoita potilaan hyvän TAITO KEHITTÄVÄ PALAUTE OHJAUS- KESKUSTELU ja turvallisen hoidon harjoittamisessa direktiivin 2013/55/EU artiklan 31 mukaisesti (sivu 4). OHJAUSKÄYTÄNNÖT JA Opiskelijaohjaajien osaaminen koostuu 1) ohjaajan -RESURSSIT (OHJAAJA, ominaisuuksista, 2) kulttuurisesta osaamisesta OPETTAJA) opiskelijaohjauksessa ja 3) opiskelijan oppimisprosessin tukemisesta (sivut 5–10). Suositukset opiskelijaohjaukseen kliinisissä oppimisympäristöissä löytyvät tämän asiakirjan sivulta Sairaanhoitajan 8 ydinkompetenssia (EU direktiivi 55, Art. 31) 11. POTILAAN HYVÄ HOITO Sivu 4 4 2 Opiskelijaohjauksen perusta olivat erittäin tyytyväisiä kliiniseen harjoitteluunsa ja valtaosa heistä koki ohjaajansa tärkeäksi ammatilliseksi roolimalliksi (Antohe ym., 2015). Hoitohenkilöstölle suositeltiin tarjottavaksi opiskelijaohjauksen jatkuvan ammatillisen kehityksen ohjelmia perus- ja jatkotasolla. Opiskelijaohjaajilla on asiantuntemusta sekä omalla kliinisellä alueellaan että pedagogisessa 2.2 Potilaan hyvä hoito lähestymistavassaan sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimisen tukemisessa. Opiskelijaohjaajat eivät ole vain kliinisiä asiantuntijoita, vaan toimivat myös roolimalleina opiskelijoille ja auttavat heitä Opiskelijaohjaajat tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua vastuullisiksi ammattilaisiksi, kehittymään ammattilaisiksi, jotka pystyvät tarjoamaan potilaille hyvää, laadukasta ja turvallista jotka noudattavat sairaanhoitajan työssä potilaan hyvän hoidon periaatteita. Potilaan hyvä hoito hoitoa. on opiskelijoiden kliinisen oppimisprosessin pääpainopiste. On olennaista, että opiskelijaohjaajat osaavat ohjata opiskelijoita omaksumaan tietoisesti henkilöiden, perheiden ja yhteisöjen näkökulmia 2.1 Laadukas ja näyttöön perustuva opiskelijaohjaus kliinisiin päättely- ja päätöksentekoprosesseihin. Opiskelijaohjaajat vastaavat opiskelijoiden ohjauksesta näyttöön perustuvalla tavalla. Näyttöön 2.3 Euroopan sairaanhoitajajärjestöjen liiton osaamiskehys perustuvan opiskelijaohjauksen elementit on määritelty alla. Opiskelijaohjaajien on tuettava opiskelijoita siten, että he saavuttavat direktiivin 2013/55/EU artiklassa 31 määritellyt kahdeksan ydinkompetenssia: (lue lisää napsauttamalla tästä) OPISKELIJAN Mitä tarvitaan YKSILÖLLISTEN • pätevyys määrittää itsenäisesti tarpeelliset hoitotoimenpiteet ajantasaista teoreettista ja kliinistä OPPIMISTARPEIDEN TUTKIMUSNÄYTTÖ laadukkaan ja TUNNISTAMINEN JA OHJEET tietoa käyttäen sekä suunnitella, organisoida ja toteuttaa hoitotoimenpiteitä potilashoidon OPISKELIJA- näyttöön perustuvan yhteydessä OHJAUKSESTA opiskelijaohjauksen • pätevyys työskennellä tehokkaasti yhdessä muiden terveysalan toimijoiden kanssa, mukaan Näyttöön lukien osallistuminen hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen OPISKELIJAOH- varmistamiseksi? JAAJAN KLIINI- perustuva opiskelijaohjaus • pätevyys rohkaista henkilöitä, perheitä ja ryhmiä terveellisiin elintapoihin ja itsehoitoon NEN TIETÄMYS JA -ASIANTUNTI- hankittujen tietojen ja taitojen perusteella JUUS KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT ORGANI- • pätevyys aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet sekä toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja SAATION RESURS-katastrofitilanteissa SIT OPISKELIJAOH- JAUKSEEN • pätevyys antaa itsenäisesti neuvoja, tietoja ja tukea hoitoa tarvitseville henkilöille ja heidän AOHJAAJA läheisilleen OTYÖN OPISKELIJ • pätevyys varmistaa itsenäisesti sairaanhoidon laatu ja arviointi HOIT • pätevyys toteuttaa kattavaa ammatillista viestintää ja tehdä yhteistyötä muissa terveysalan ammateissa toimivien kanssa Laadukkaan opiskelijaohjauksen toteuttamiseksi on kehitettävä käytäntöjä, jotka vastaavat paremmin sairaanhoitajaopiskelijoiden tarpeita ja edistävät heidän ammatti-identiteettiään. Neljässä EU:n keski- • pätevyys analysoida hoidon laatua parantaakseen omaa työsuoritustaan yleissairaanhoidosta ja itäeurooppalaisessa jäsenvaltiossa tehdystä tutkimuksesta kävi ilmi, että sairaanhoitajaopiskelijat vastaavana sairaanhoitajana. 5 3 Ohjaajan ominaisuudet, Opiskelijaohjaajien tärkeimpiä ominaisuuksia: • luottaa omaan osaamiseensa sairaanhoitajan työssä ja ohjaajan vastuiden täyttämisessä ohjauskäytännöt ja • osaa luoda oppimista tukevan ilmapiirin • on oma-aloitteinen suhteiden ja yhteistyön vahvistamisessa opiskelijan ja opettajan kanssa -resurssit • osaa integroida opiskelijoita terveydenhuollon tiimeihin ja esitellä heitä kollegoille • haluaa keskustella opiskelijoiden oppimiskokemuksista säännöllisesti • osaa ja haluaa suhtautua empaattisesti opiskelijaohjaukseen ja potilaan hyvään hoitoon 3.1 Opiskelijaohjaajien ominaisuudet • ymmärtää opiskelijaohjaajana oman roolin ja vastuun opiskelijoiden oppimisprosessissa. Opiskelijaohjaajien henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ja motivaatiolla on suuri vaikutus hyvän ohjaussuhteen Ohjaaja osoittaa motivaationsa opiskelijaohjaukseen seuraavilla ominaisuuksilla: kehittymiseen ohjaajan ja opiskelijan välille. Ohjaajilla on • haluaa ohjata opiskelijoita ja on kiinnostunut tutustumaan opiskelijoihin keskeinen rooli opiskelijoiden integroimisessa työympäristöihin • tunnistaa ja ymmärtää motivaation merkityksen opiskelijoiden oppimiselle ja terveydenhuollon tiimeihin. Ohjaajien on tunnettava ohjauskäytännöt ja ohjaukseen käytettävissä olevat resurssit. • pyrkii jatkuvasti kehittymään opiskelijaohjaajana Ohjaajat ottavat ohjausprosessiin mukaan kaikki asiaankuuluvat • tunnistaa oman motivaatiotasonsa ohjaajana sekä opiskelijoiden oppimismotivaation. sidosryhmät, kuten hoitotyön opettajat, opiskelijat ja muut henkilöstön jäsenet. Ohjaajien on tunnettava ohjauskäytännöt ja ohjaukseen käytettävissä olevat resurssit. Ne ovat olennainen osa ohjauksen onnistumista. Hyvä opiskelijaohjaaja: • tuntee ohjauskäytännöt omassa organisaatiossaan ja sen ulkopuolella • tuntee opiskelijoiden nykyisen osaamistason, koulutusympäristön ja taustan • osaa tehdä tehokasta yhteistyötä hoitotyön opettajan kanssa ja tunnistaa, milloin on tarvetta lisäkontaktiin • ymmärtää, mitä resursseja opiskelijaohjaajilla on käytettävissä ohjaustehtävissään. 6 3.2 Opiskelijaohjaajien rooli laadukkaissa kliinisissä oppimisympäristöissä 3.3 Vinkkejä organisaatioille opiskelijoiden myönteisten oppimiskokemusten Opiskelijaohjaajilla on keskeinen rooli fyysisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti turvallisten kliinisten ja -tulosten maksimointiin oppimisympäristöjen ylläpitämisessä. Seuraavassa kuvassa esitetään kliinisten oppimisympäristöjen Vinkki 1: Integroi positiiviset opiskelijaohjauskäytännöt terveydenhuollon ympäristöjen tärkeitä ominaisuuksia. Opiskelijoilla on erilaisia kulttuurisia ja kielellisiä taustoja, ja erojen organisaatiokulttuuriin. kunnioittaminen on erittäin tärkeää. Muita kliinisten oppimisympäristöjen keskeisiä ominaisuuksia Vinkki 2: Pyri tietoisesti integroimaan opiskelijat työympäristöihin ja terveydenhuollon tiimeihin. ovat hoitotyön lähtökohdat työyksikössä, opiskelijan rooli, opiskelijaohjaus, ilmapiiri, perehdytys ja johtamistapa. On olennaista, että organisaatiot ja kaikki terveydenhuollon ammattilaiset sitoutuvat Vinkki 3: Vahvista ohjaajan, opiskelijan ja opettajan välistä yhteistyötä, koska se voi auttaa ylläpitämään opiskelijoiden turvallisuutta. opiskelijoita menestymään kliinisessä harjoittelussa. Vinkki 4: Tunnista uuden sukupolven (millenniaalien ja Z-sukupolven) opiskelijoiden ydinominaisuudet, jotta onnistut luomaan yhteyden ja valmentamaan heitä. Vinkki 5: Käytä oppimis- ja tietämystekniikoita sekä tapausesimerkkejä ohjauksen aikana opiskelijoiden oppimisprosessin parantamiseksi. OPISKELIJAN ROOLI OHJAUS 3.4 Vinkkejä toiminnasta, jota voidaan integroida ohjaajakoulutukseen Vinkki 1: Korosta, että on tärkeää antaa sairaanhoitajaopiskelijoille aikaa perehtyä uuteen kliiniseen HOITOTYÖN oppimisympäristöön. Opiskelijaohjaajat voivat pohtia, miten he voivat auttaa opiskelijoita LÄHTÖKOHDAT tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi. TYÖYKSIKÖSSÄ ILMAPIIRI LAADUKAS KLIINI- Vinkki 2: Kun opiskelijat harjoittelevat hoitotaitoja, heitä on tuettava ja opiskelijaohjaajien NEN OPPIMISYM-on varmistettava ammatillisten standardien noudattaminen. Ohjaajat voivat jakaa kokemuksia PÄRISTÖ strategioista, joita he käyttävät valmentaessaan opiskelijoita potilashoidon suunnittelussa ja KIELELLINEN arvioinnissa. MONIMUOTOISUUS PEREHDYTYS Vinkki 3: Integroi ohjaajakoulutukseen strategioita, jotka auttavat opiskelijaohjaajia kehittämään KULTTUURINEN opiskelijan ja ohjaajan välistä suhdetta sekä muita kliinisen harjoittelun tehokkaan ohjauksen MONIMUOTOISUUS JOHTAMISTAPA vaatimia osaamisalueita. Laadukas opiskelijaohjaus voi vaikuttaa siihen, millaisia ammattilaisia hoitoalalle tulee, ja edistää alalle sitoutumista. 7 4 Kulttuurinen osaaminen Kulttuuritietoisuus, -sensitiivisyys ja -tieto: • halu ja sitoutuminen kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten opiskelijoiden integrointiin, opiskelijaohjauksessa ohjaukseen ja tukemiseen • oman kulttuuritaustan tuntemus • kyky pohtia, kuinka oma kulttuuri ja vakaumus vaikuttavat omaan toimintaan ammattilaisena 4.1 Ohjaajien kulttuurisen osaamisen kehittäminen opiskelijaohjauksessa ja vuorovaikutukseen muiden kanssa • halu luopua mahdollisista ennakkoluuloista ja asenteista potilaita/asiakkaita tai opiskelijoita Erilaisista kulttuurisista ja kielellisistä taustoista tulevat sairaanhoitajaopiskelijat kohtaavat usein kohtaan ja kehittää kulttuurisensitiivisyyttä kulttuurieroihin ja kielimuureihin liittyviä haasteita kliinisen harjoittelun aikana. Opiskelijaohjaajan rooli voi olla haastava ja edellyttää erityistä huomiota ohjaajan kulttuurisen osaamisen kehittämiseen. • kyky tunnistaa kulttuurisesti moninaisten potilaiden/asiakkaiden ja opiskelijoiden kulttuurisen On keskeisen tärkeää kouluttaa ohjaajia antamaan kulttuurisesti asianmukaista ohjausta ja vastaamaan hyväksymisen merkitys opiskelijoiden ammatillisiin oppimistarpeisiin. • avoin suhtautuminen eri kulttuureihin ja näkemyksiin hoidosta • moninaisuuden kunnioittaminen potilaan hyvässä hoidossa ja opiskelijaohjauksessa. 4.2 Kulttuurisen osaamisen määritelmä opiskelijaohjauksessa Kulttuurinen osaaminen on määritelty seuraavasti: ”kriittiseen reflektointiin ja toimintaan perustuva Kulttuurien välinen viestintä ja vuorovaikutus: monimutkainen tiedollinen ja taidollinen kyky, jonka avulla terveydenhuollon ammattilainen tarjoaa • kyky viestiä tehokkaasti ja olla vuorovaikutuksessa kulttuurisesti moninaisten potilaiden/ kulttuurisesti turvallista, asianmukaista ja tehokasta hoitoa yhteistyössä henkilöiden, perheiden ja asiakkaiden ja opiskelijoiden kanssa yhteisöjen kanssa ottaen huomioon hoidon sosiaaliset ja poliittiset ulottuvuudet” (Blanchet Garneau • ymmärrys kulttuurin vaikutuksista sanallisen ja sanattoman viestinnän malleihin. ja Pepin, 2015, s. 12). Kulttuurinen osaaminen opiskelijaohjauksessa on määritelty seuraavasti: ”prosessi, jossa ohjaaja pyrkii jatkuvasti toimimaan tehokkaasti ohjaajana opiskelijan kulttuurisessa Kulttuuritaidot sairaanhoitajan työssä ja opiskelijaohjauksessa: kontekstissa” (Campinha-Bacote, 2010, s. 131). • kyky selviytyä kulttuurisesti haastavista tilanteista potilaan hyvässä hoidossa ja opiskelijaohjauksessa Opiskelijaohjaajien kulttuurinen osaaminen käsittää seuraavat ominaisuudet: • kyky työskennellä mukavasti ja tehokkaasti kulttuurisesti moninaisten opiskelijoiden kanssa • kulttuuritietoisuus, -sensitiivisyys ja -tieto ymmärtäen samalla heidän yksilölliset oppimistarpeensa ja viestintätyylinsä • kulttuurien välinen viestintä ja vuorovaikutus • kyky varmistaa, että kulttuurisesti moninaiset opiskelijat pystyvät toimimaan terveydenhuollossa • kulttuuritaidot ja kyky luoda kulttuurisesti turvallinen oppimisympäristö. ja antamaan potilaalle/asiakkaalle turvallista, kulttuurisesti asianmukaista hoitoa. 4.3 Erilaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaus 4.4 Vinkkejä toiminnasta, jota voidaan integroida opiskelijaohjaajien Seuraavassa on määritetty erityisosaaminen, jota vaaditaan potilaan hyvän, kulttuurisesti kulttuurisen osaamisen koulutukseen asianmukaisen hoidon antamiseen sekä kulttuuritietoisen ohjauksen tarjoamiseen kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisille opiskelijoille. Vinkki 1: Opiskelijaohjaajat pohtivat rooliaan kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten 8 opiskelijoiden auttamisessa kliinisen harjoittelun haasteista selviytymisessä sekä opiskelijan integraatio- ja sopeutumisprosessin tukemisessa. Vinkki 2: Opiskelijaohjaajat tunnistavat ja määrittelevät kulttuurisen osaamisen ominaisuudet opiskelijaohjauksessa ja käyttävät niitä oman kulttuurisen osaamisensa kehittämisen suunnitteluun. Vinkki 3: Opiskelijaohjaajat pohtivat omaa kulttuuritaustaansa ja sitä, miten heidän omat arvonsa ja vakaumuksensa voivat vaikuttaa monikulttuurisiin kohtaamisiin. Vinkki 4: Kulttuuri vaikuttaa usein sanallisen ja sanattoman viestinnän malleihin. Viestintävaikeuksien on kerrottu stressaavan sekä opiskelijoita että ohjaajia. Sisällytä sisältöä siitä, miten opiskelijoiden ammatillisen kielitaidon kehittymistä ja paikallisen kielen taitoa voidaan tukea. Harkitse kieliasiantuntijoiden osaamisen hyödyntämistä aihetta koskevan sisällön kehittämisessä. Vinkki 5: Opiskelijaohjaajilla on tärkeä rooli varmistaa turvalliset ja kulttuurisensitiiviset kliiniset oppimisympäristöt, jotka tukevat kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten opiskelijoiden oppimista. Ohjaajien on heti puututtava mahdollisiin ennakkoluuloihin, stereotypioihin ja rasismiin kliinisissä oppimisympäristöissä. Luo simulaatioharjoituksia, joissa ohjaajat voivat harjoitella kulttuuritaitojaan erilaisissa tosielämän ohjausskenaarioissa. Vinkki 6: Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten opiskelijoiden ohjaaminen voi olla stressaavaa ja aikaa vievää. Ohjaajat voivat miettiä, miten he voivat saada tarvitsemaansa tukea onnistuakseen tehtävässään. Vinkki 7: Anna kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten opiskelijoiden äänen ja kokemusten tulla kuulluksi. Käytä ohjaajakoulutuksessa esimerkiksi videoita, digitaalisia tarinoita, haastatteluja tai paneelikeskusteluja opiskelijoiden kanssa. 9 5 Opiskelijan oppimisprosessin Ohjaajat voivat tukea opiskelijoita oppimistavoitteiden asettamisessa seuraavasti: tukeminen • selittämällä kliiniset toimenpiteet ja interventiot, joita voidaan toteuttaa kliinisen harjoittelun aikana • viittaamalla koulutusorganisaation kyseiselle kliiniselle harjoittelulle asettamiin oppimistavoitteisiin ja arviointiperusteisiin 5.1 Sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen arviointi • määrittämällä opiskelijan osaamisen tason ennen kliinisen harjoittelun aloittamista ja tekemällä Sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen arviointi on monimutkaista ja haastavaa sekä suunnitelman osaamisen kehittämisen tukemiseksi asianmukaisten tehtävien antamisen kautta opiskelijaohjaajille että opettajille. On erittäin tärkeää säilyttää objektiivisuus selvitettäessä, onko opiskelija saavuttanut vaaditun osaamisen. Kannattaa käyttää tehokkaita arviointimenetelmiä sekä • varmistamalla, että opiskelija asettaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tarkat, mitattavat, luotettavia ja päteviä arviointivälineitä. saavutettavissa olevat, merkitykselliset ja ajallisesti määritetyt tavoitteet. Ohjaajat voivat voittaa arviointihaasteet tukemalla tietoisesti opiskelijoiden oppimisprosessia koko 5.4 Reflektiivinen ohjauskeskustelu kliinisen harjoittelun ajan. Ohjaaja ja opiskelija pohtivat jatkuvasti kliinistä oppimista ja kliinisen Reflektiivinen ohjauskeskustelu tarkoittaa, että ohjaaja kannustaa opiskelijaa pohtimaan harjoittelun aikana saavutettuja tuloksia. kriittisesti esimerkiksi sitä, miten kliiniset tehtävät on suoritettu tai miten opiskelija on onnistunut vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Ohjaaja ja opiskelija osallistuvat säännöllisiin reflektiivisiin 5.2 Opiskelijalähtöinen arviointi keskusteluihin. Opiskelijalähtöinen arviointi voi helpottua, kun opiskelijaohjaaja onnistuu käyttämään päivittäisessä ohjauksessa seuraavaa jatkuvaa sykliä: Tehokkaan reflektoinnin edistämiseksi ohjauksen aikana ohjaajien täytyy • luoda turvallinen ilmapiiri, jossa ohjaaja ja opiskelija voivat keskustella oppimiskokemuksista 1. Tavoitteellinen ohjaus avoimesti 2. Reflektiivinen ohjauskeskustelu • pyytää opiskelijaa vastaamaan kysymyksiin koko kliinisen harjoittelun ajan ja kannustaa 3. Kehittävä palaute opiskelijaa pohtimaan omaa toimintaansa ja kehityskohteitaan • ottaa käyttöön erilaisia menetelmiä, joilla voidaan parantaa opiskelijan itse- ja vertaisreflektointia 5.3 Tavoitteellinen ohjaus oppimisesta Tavoitteellinen ohjaus tarkoittaa, että ohjaaja ja opiskelija työskentelevät yhdessä tiiminä, jotta • käyttää jäsenneltyä lähestymistapaa vuoropuhelun edistämiseksi opiskelijan kanssa. Pyydä opiskelija voi saavuttaa kliiniselle harjoittelulle asetetut oppimistavoitteet. On olennaista, että opiskelijaa esimerkiksi kertomaan päivittäin, miten päivä meni, mitä hän oppi ja mitä hän tavoitteet määritellään selkeästi opiskelijan kliinisen harjoittelun alussa. Ohjaajien on tiedettävä, odottaa oppivansa lisää. millaista osaamista sairaanhoitajaopiskelijoilta edellytetään ja miten heitä voidaan tukea osaamisen saavuttamisessa. 5.5 Kehittävän palautteen antaminen Oikea-aikainen, hyödyllinen ja usein annettava kehittävä palaute kannustaa ja motivoi opiskelijoita 10 kehittämään ammatillista osaamistaan edelleen. Vinkki 4: Rohkaise opiskelijaohjaajia luomaan tehokas ohjaussuhde, arvioimaan sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista ja luomaan turvallinen ympäristö oppimiselle. Kehittävän palautteen antaminen ei aina ole helppoa. Ole empaattinen opiskelijaa kohtaan ja muista, että hän tarvitsee aikaa oppia ja kehittyä tullakseen päteväksi sairaanhoitajaksi. Ohjaajien on myös Laadukas opiskelijaohjaus tarjoaa opiskelijoille hyvin suunniteltuja oppimismahdollisuuksia, joihin tärkeää pyytää opiskelijoilta palautetta ohjausosaamisestaan ja käyttää sitä oman osaamisensa sisältyy valmistautumisen, tuen ja valmennuksen tarjoaminen opiskelijoille sekä asianmukainen kehittämiseen. valvonta. Tämä kaikki riippuu opiskelijoiden odotuksista, kokemuksista ja siitä, mitä heiltä vaaditaan harjoittelun aikana oppimistulosten ja asetettujen osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkaan palautteen antamisen suurimmat esteet • Liian epätarkka palaute. Jos opiskelijalle sanotaan esimerkiksi ”sinun pitää ennakoida Laadukas kliininen harjoittelu on keskeistä tulevien yleissairaanhoitajien koulutuksessa. Näissä enemmän”, hän ei saa riittävästi tietoa siitä, miten hän voisi ennakoida enemmän. ympäristöissä sairaanhoitajaopiskelijat pystyvät yhdistämään teorian kliiniseen harjoitteluun ja saavuttamaan direktiivin 2013/55/EU liitteessä V määritellyn vaaditun osaamisen. • Vääränlainen palaute. Kun opiskelijalla on vasta vähän kokemusta tietyn tehtävän hoitamisesta, hän tarvitsee positiivista palautetta. Kun opiskelijan kokemus kasvaa, kehittävä palaute voi Siksi on olennaisen tärkeää, että EU:n alueella toimivat, sairaanhoitajaopiskelijoille harjoittelupaikkoja auttaa parantamaan ammatillista suorituskykyä. tarjoavat terveydenhuollon organisaatiot noudattavat uudistettua direktiiviä 2013/55/EU ja • Palautteen antaminen väärässä ympäristössä, esimerkiksi palautteen antaminen opiskelijalle varmistavat, että opetussuunnitelmien oppimistavoitteet ovat direktiivin mukaisia. tiimitapaamisessa muiden opiskelijoiden tai henkilöstön ollessa paikalla, voi olla stressaavaa ja aiheuttaa nolostumista. SUOSITUKSET OPISKELIJAOHJAAJILLE: • Rakentavan kritiikin ylenpalttisuus tai liiallinen negatiivinen palaute voi haitata tehokasta kliinistä oppimista. Opiskelijaohjaajien pitäisi miettiä, mikä on ihanteellinen positiivisen ja negatiivisen palautteen suhde ihmissuhteiden parantamiseksi. • Katso laadukkaan opiskelijaohjauksen toteuttamista tukevat kriteerit ja ohjeet ja muokkaa ohjausprosessia niiden perusteella. 5.6 Vinkkejä toiminnasta, jota voidaan integroida ohjaajakoulutukseen • Tue tehokkaasti opiskelijoita asetettujen oppimistavoitteiden ja direktiivin 2013/55/EU Vinkki 1: Esittele opiskelijoiden oppimisprosessin arviointiin liittyviä tärkeitä kysymyksiä. artiklassa 31 määriteltyjen kahdeksan ydinkompetenssin saavuttamisessa. Esittele opiskelijaohjaajille erilaisia tosielämän arviointiskenaarioita ja pyydä heitä miettimään • Luo ja ylläpidä fyysisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti turvallista ilmapiiriä kliinisissä strategioita arviointihaasteiden voittamiseksi. oppimisympäristöissä. Vinkki 2: Opiskelijaohjaajat voivat jakaa kokemuksia viestinnän ylläpitämisestä hoitotyön • Pohdi jatkuvasti omaa ohjausosaamistasi ja suunnittele strategioita kehittyäksesi ammatillisesti opettajan, opiskelijan ja ohjaajan välillä, mikä voi auttaa välttämään eristyksissä työskentelyn sekä ohjaajana. tunteet. • Pyydä opiskelijoilta ja työtovereilta kehittävää palautetta omasta ohjausosaamisestasi ja luo Vinkki 3: Auta opiskelijaohjaajia tunnistamaan kunkin opiskelijan oppimistarpeet sekä sen avulla strategioita osaamisen kehittämiseen. tehokkaiden kliinisten oppimisympäristöjen luomisen kannalta olennaiset seikat. Anna erilaisia • Helpota yhteistyötä koulutusorganisaatioiden opettajien kanssa sairaanhoitajaopiskelijoiden tapausesimerkkejä ja vinkkejä siitä, miten opiskelijoiden oppimisprosessia voidaan tukea koko oppimisprosessin ja oppimistulosten saavuttamisen vahvistamiseksi. kliinisen harjoittelun ajan. 11 SUOSITUKSET TERVEYDENHUOLLON ORGANISAATIOILLE: • Arvioidaan opiskelijaohjauksen laatutasoa organisaatiossa säännöllisesti. • Suunnitellaan ja toteutetaan organisaatiotasolla tehokkaita strategioita, jotka parantavat kliinistä harjoittelua suorittavien sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksen laatua. • Rohkaistaan henkilöstöä kehittämään ohjaajaosaamistaan näyttöön perustuvan opiskelijaohjaajien osaamismallin mukaisesti (Mikkonen ym., 2019). • Tuetaan henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja varmistetaan, että tarvittavat resurssit ovat käytettävissä tehokasta opiskelijaohjausta varten. Tarjotaan ohjaajakoulutusta kaikille työntekijöille, jotka ohjaavat opiskelijoita. Lue täältä lisätietoja ohjaajakoulutuksen kurssikehyksestä. SUOSITUKSET EU:N JA JÄSENVALTIOIDEN TOIMIELIMILLE: • Sisällytetään poliittisiin asialistoihin sairaanhoitajaopiskelijoiden laadukkaan ohjauksen vahvistaminen hoitotyöntekijöiden resilienssin lisäämiseksi. • Varmistetaan, että jokainen jäsenvaltio on velvollinen asettamaan kriteerit, jotka takaavat kliinistä harjoittelua suorittaville sairaanhoitajaopiskelijoille laadukkaan ohjauksen pätevien ohjaajien valvonnassa. • Edistetään Euroopan sairaanhoitajajärjestöjen liiton (EFN) kompetenssikehyksen käyttöä välineenä, jolla helpotetaan direktiivin 2013/55/EU artiklan 31 täytäntöönpanoa hoitotyön opetussuunnitelmissa kaikkialla EU:ssa. • Kehitetään uusia standardeja ja pakollista sääntelyä kansallisilla laeilla ja opetussuunnitelmilla, joiden avulla opiskelijaohjaajia voidaan tukea ja kouluttaa tarjoamaan laadukasta ohjausta. 12 Suositus opiskelijaohjaajien osaamisen sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen ohjauskäytännöistä, opiskelijoiden neuvonnasta, reflektoinnin merkityksestä ja kulttuurierojen huomioon kehittämiseksi asiantuntijoiden ottamisesta sekä vinkkejä asianmukaiseen viestintään.” arvioimana ”Jokaisessa luvussa annetut vinkit ovat todella arvokkaita, ja mielestäni suositusten pitäisi perustua pääasiassa yksityiskohtaisiin menetelmiin, joissa keskitytään siihen, KUINKA nykyiset ohjaajat voisivat päivittäin parantaa Suosituksen arviointiin osallistui yhteensä 19 asiantuntijaa. Asiantuntijoilta osaamistaan ja KUINKA koulutusorganisaatioiden tulisi arvioida ohjaajien saatu palaute oli erittäin positiivista, kuten seuraavista lainauksista käy ilmi. henkilökohtaista ja kulttuurista osaamista.” ”Teoreettisesti johdonmukainen, järkevä ja looginen suositusteksti.” ”Suositus on muotoiltu visuaalisesti hienosti. Siinä on hyödyllisiä taulukoita ”Tämä on hyödyllinen ja tarpeellinen työkalu ohjaajakoulutuksen ja kuvia sisällön tärkeimmistä kohdista.” yhdenmukaistamiseen.” ”Sisältö on johdonmukainen ja kattava, eikä sitä ole liikaa.” ”Suositukset on suunnattu oikein ja selkeästi opiskelijaohjaajille ja terveydenhuollon laitoksille. Suositukset on kirjoitettu näyttöön perustuvan ”Suositus on lukemaan houkutteleva ja helposti ymmärrettävä.” opiskelijaohjaajien osaamismallin ja kahdeksan ydinkompetenssin mukaisesti direktiivin 2013/55/EU artiklassa 31 määriteltyjen vaatimusten mukaisesti. Näin varmistetaan, että opiskelijaohjaajat osaavat ohjata opiskelijoita omaksumaan tietoisesti henkilöiden, perheiden ja yhteisöjen näkökulmia kliinisiin päättely- ja päätöksentekoprosesseihin.” ”Suositus on ohjaajille erittäin hyvä menetelmällinen työkalu ohjaustoiminnan järjestämisen ja kehittämisen helpottamiseksi. Suositus 13 Lähteet Pramila-Savukoski S., Juntunen J., Tuomikoski A.M., Kääriäinen M., Tomietto M., Kaučič B.M., Filej B., Riklikiene O., Vizcaya-Moreno M.F., Pérez-Cañaveras R.M., De Raeve P., Mikkonen K., 2019. Mentors’ self-assessed competence in mentoring nursing students in clinical practice: a systematic review of quantitative studies. Journal of Clinical Nursing. https://doi.org/10.1111/jocn.15127 Antohe, I., Riklikiene, O., Tichelaar, E. & Saarikoski, M. 2016. Clinical education and training of student nurses in four moderately new European Union countries: Assessment of students’ satisfaction with the learning environment. Nurse Education in Practice, 17, 139–144. https://doi. org/10.1016/j.nepr.2015.12.005 Blanchet Garneau, A. & Pepin, J. 2015. Cultural competence: a constructivist definition. Journal of Transcultural Nursing, 26, 9–15. http://dx.doi.org/10.1177/1043659614541294 Campinha-Bacote, J. 2010. A culturally conscious model of mentoring. Nurse Educator, 35(3), 130– 135. https://doi.org/10.1097/NNE.0b013e3181d950bf EU-direktiivi 2013/55. 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/ EU. Euroopan unionin virallinen lehti. https://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ. do?uri=OJ:L:2013:354:0132:0170:fi:PDF Immonen K., Oikarainen A., Tomietto M., Kääriäinen M., Tuomikoski A.M., Kaučič B.M., Filej B., Riklikiene O., Vizcaya-Moreno F.M., Pérez-Cañaveras R.M., De Raeve P., Mikkonen K., 2019. Assessment of nursing students’ competence in clinical practice: a systematic review of reviews. International Journal of Nursing Studies. https://doi.org/10.1016/j.ijnurstu.2019.103414 Mikkonen K., Tomietto M., Cicolini G., Kaucic B.M., Filej B., Riklikiene O., Juskauskiene E., Vizcaya-Moreno M.F., Pérez-Cañaveras R.M., De Raeve P., Kääriäinen M., 2019. Development and testing of an evidence-based model of mentoring nursing students in clinical practice. Nurse Education Today. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2019.104272 Mikkonen K., Tomietto M., Kääriäinen M., Oikarainen A., Tuomikoski A.M., Riklikiene O., Juskauskiene E., Vizcaya-Moreno M.F., Pérez-Cañaveras R.M., De Raeve P., Filej B., Plazar N., Čuk V., Kaučič B.M. 2019. Development of an evidence-based nurse mentor’s competence model. QualMent-EU-hanke. Celje. CIP - Kataložni zapis o publikaciji. Univerzitetna knjižnica Maribor, Slovenia. ISBN 978-961-6889-35-3